Hoitotyössä unohtuu toisinaan yhä, että seniorit ovat yhtä moninaista porukkaa kuin nuoremmatkin. Älä siis oleta kenestäkään mitään, vaan kunnioita ihmistä sellaisena kuin hän on.
Miltä sinusta tuntuisi, jos et voisi elämäsi viimeisinä vuosina olla oma itsesi?
Se on yhä monen sateenkaarivanhuksen kohtalo. Heteronormatiiviset oletukset ja syrjinnän pelko pitävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhuksia kaapissa.
Yksinäisyys on sateenkaarivanhusten keskuudessa yleisempää kuin suurimmassa osassa muista vanhusryhmistä. Vähemmistöön kuuluvan ihmisen syrjityksi tulemisen kokemusta kutsutaan vähemmistöstressiksi.
– Vähemmistöstressi on kamalinta, kun ei tiedä mitä uskaltaa missäkin puhua ja haluaa suojella itseään. Kaappi on jonkinlainen turvapaikka, kun pelkona on paljastua, Sateenkaariseniorit-yhdistyksen puheenjohtaja Risto Hartikainen sanoo.
Sateenkaariseniorit kouluttaa vanhustyön ammattilaisia ja palveluntarjoajia sateenkaarivanhusten kohtaamiseen ja tukemiseen. Lisäksi yhdistys järjestää webinaareja ja vertaistukiryhmiä sateenkaarivähemmistöihin kuuluville ikäihmisille.
Sateenkaarivanhuksen kohtaaminen ei ole rakettitiedettä. Tämän jutun lopussa näet kolme asiaa, joita vaalimalla pääsee pitkälle.
– Haluamme, ettei kukaan jättäisi palveluita käyttämättä sen takia, että pelkää tulla esiin, Hartikainen sanoo.
Sateenkaarisenioreja on ollut aina
Sateenkaarivanhukset ovat syntyneet, kasvaneet ja eläneet aikana, jolloin heidän suuntautumisensa oli ensin rikos ja sitten sairaus. Vähemmistöt joutuivat pysymään näkymättömissä.
Muistisairas vanhus palaa usein ajatuksissaan menneisyyteen, johon saattaa kuulua myös ikäviä ja traumaattisia muistoja.
– On inhottavaa, jos dementoitunut vanhus luulee elävänsä 1960-lukua ja menee takaisin kaappiin. Hänen käytöksensä voi muuttua, mitä hoitajat eivät välttämättä ymmärrä. Siksi on tärkeää puhua näistä asioista, sanoo Risto Hartikainen.
Vanhimmat Sateenkaariseniorien tukiryhmiin osallistuvat ovat 90-vuotiaita, nuorimmat vielä työelämässä olevia viisikymppisiä. Sateenkaarisenioreihin kuuluu samoja vähemmistöjä kuin kaikenikäisiin sateenkaari-ihmisiin: seksuaalivähemmistöjä kuten lesboja, homoja, bi- ja panseksuaaleja, sekä sukupuolivähemmistöjä kuten transtaustaisia ja muunsukupuolisia ikäihmisiä.
– Sote-ammattilaisen ei pidä olettaa asiakkaista mitään. Vaimon sijaan hoitaja voi puhua vaikka kumppanista.
Lisäksi järjestön virtuaalisiin tukiryhmiin osallistuu ulkosuomalaisia, joista moni on aikoinaan joutunut muuttamaan pois Suomesta aikaisemman syrjivän lainsäädännön takia.
Hartikainen on ollut suunnittelemassa etsivän sateenkaarityön projektia, jota Vanhustyön keskusliitto vetää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Siinä pyritään löytämään sateenkaarisenioreita ja tarjoamaan heille vaihtoehtoja tulla nähdyiksi ja kohdatuiksi.
Hartikainen toteaa, että Pohjois-Pohjanmaa on sateenkaarivähemmistöjen kannalta hankala ja iso alue, jossa uskonnon merkitys korostuu.
– Kun onnistumme löytämään Pohjanmaan sateenkaariseniorit ja järjestämään heille palveluita, onnistumme missä vaan. Uskon, että ikääntyneille sateenkaari-ihmisille on helpotus, että heidät on löydetty.
Yhdenvertaiset palvelut ja turvalliset tilat kaikille
Sairaanhoitaja Elina Partanen tutki opinnäytetyössään vuonna 2018 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamista terveydenhuollossa. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista.
Tutkimuksen tuloksista selvisi myös, että asiakkaat eivät saa ennakkoon tietoa siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille.
Hoitohenkilökunta saattaa olettaa vanhuksella olevan heteronormatiivinen avioliitto tai lapsenlapsia. Kaikilta senioreilta ei kuitenkaan löydy mustavalkoista kehystettyä hääkuvaa.
– On hyvin tärkeää opettaa sote-ammattilaisille, ettei heidän pidä olettaa asiakkaista mitään, vaan mieluummin kannattaa kysyä hienovaraisesti asiasta. Vaimon sijaan hoitaja voi puhua vaikka kumppanista, Hartikainen kehottaa.
Sateenkaariseniorit-yhdistys tekee yhteistyötä palvelutalojen kanssa ympäri Suomen.
– Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Helsingin palvelutalojen sateenkaariseniorien ryhmät kokoontuvat yhdistetyssä hybridiryhmässä. Tätä konseptia, jossa eri palvelutalojen ryhmät keskustelevat keskenään etänä, voisi hyödyntää myös muissa Suomen palvelutaloissa. Henkilökunta osaa käyttää tietotekniikkaa ja luoda etäyhteyden.
Henkilökunnan tulee tehdä palvelutalosta turvallinen tila kaikille ja puuttua syrjivään ja väheksyvään kielenkäyttöön.
Hartikainen kertoo tapauksesta, jossa henkilökunta puuttui vihapuheeseen. Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä järjestetään joka vuosi Sateenkaarisenioreiden jouluglögitilaisuus.
Kerran paikalle tuli vanha mies Raamattu kourassa ja alkoi julistaa.
– Hän sanoi, ettei hyväksy tätä ohjelmaa ja se on syntiä. Henkilökunta vei miehen rauhallisesti toiseen tilaan, kertoi paikan olevan yhdenvertainen ja ohjasi hänet ulos. Henkilökunta oli vahvasti asennoitunut moninaisuuden edistämiseen.
Vanhukset eivät ole samasta muotista
Hoitotyön ammattilaisen tulee ymmärtää erilaisia elämäntarinoita ja -tilanteita sekä saavuttaa vanhuksen luottamus keskustelun aikaansaamiseksi. Erityisen tärkeää kunnioittava kohtaaminen on, kun vanhusta hoidetaan hänen kodissaan.
Asiakas voi sopia kotipalvelun kanssa, miten viestitään asiakkaan kuulumisesta sateenkaarivähemmistöön. Hartikainen kertoo esimerkin asiakkaasta, jonka eteiseen laitettiin pieni sateenkaarilippu. Siten kotipalvelun hoitaja tiesi hänen kuuluvan vähemmistöön ja huomioi asian puheissaan.
Hartikainen muistuttaa, että hoitaja voi sanoa, jos ei tiedä jotain asiaa. Vanhustyön ammattilaisen ei tarvitse luopua arvoistaan, mutta on tärkeää tiedostaa, etteivät kaikki ikääntyneet ole samanlaisia.
– Ammattilainen saa sanoa mielipiteensä, mutta mielipiteen lausuminen ei saa olla vihapuhetta. Vanhustyön ammattilaisen pitää ymmärtää, että nämäkin aiheet kuuluvat omaan työhön. Tärkeintä on, että hoitaja kunnioittaa asiakasta ja että asiakkaan ja palveluntarjoajan yhteistyö sujuu.
Pahinta on, jos kotipalvelun työntekijä alkaa yrittää eheyttää vanhusta.
– Kotipalvelun piirissä puhutaan varmasti asioita, joista ei puhuta missään muualla. Kodin tulisi olla turvapaikka vanhukselle. Eheyttäminen on rikkonut monta ihmistä, Risto Hartikainen sanoo.
Hartikainen kertoo palvelukeskuksen miesasukkaasta, jota työntekijät yrittivät eheyttää. Asukas oli tuonut kotoa omia naistenvaatteitaan, joihin halusi välillä pukeutua. Työntekijät olivat sitä mieltä, että asukkaan tulisi käyttää vain miestenvaatteita ja veivät häneltä naistenvaatteet, mistä vanhus tuli kovin kiukkuiseksi.
Palvelutaloon tuli opiskelija työharjoitteluun. Hän alkoi selvittää, miksi vanhus oli niin huonolla tuulella, ja sai tietää, että tältä oli viety kauniit vaatteet, joihin tämä oli kotona pukeutunut.
Kun opiskelija antoi vanhukselle takaisin palvelukeskuksen varastoon päätyneet vaatteet, asukas muuttui takaisin hyväntuuliseksi itsekseen.
Risto Hartikainen puhuu yksilöllisyydestä ja vähemmistöjen huomioimisesta vanhuspalveluissa JHL:n Tähtiammattilaispäivillä 11.10.2024.
Oikaisu 11.6. kello 12.07: Etsivän sateenkaarityön projektia vetää Pohjois-Pohjanmaalla Vanhustyön keskusliitto. Alun perin jutussa luki virheellisesti, että projektia vetäisi Sateenkaariseniorit.